maanantai 30. marraskuuta 2015

joskus näytin tältä


Joku päivä olin lähdössä palaveriin. Siisti ja asiallinen kuin ruhjevamma, kuten varaäitini sanoisi.

Olen tänä syksynä opetellut uudelleen tikkuamaan, kun kaverini työnsi minulla tikut ja lankaa käteen. Tähän mennessä olen neulonut yhdet villasukat ja kolmannet lapaset ovat tuloillaan. Jännittävää on eloni. Ja ommellut, kuten tuon kuvassa näkyvän kellohameen.

Viikonloppuna olin samaisen kaverini isän 60-vuotisjuhlissa yleisenä tättähääränä keittiössä, salissa ja vielä kännikuskina. Vahingossa tein sitten 18-tuntisen "työ"vuoron, vaikka keittiön jälkeen olenkin ollut nimellisesti vapaalla. Henkinen esiliina jäi kuitenkin päälle, oho. Olen ollut puoli kuudelta aamulla viimein nukkumassa omassa sängyssä. Sitä ennen olen muun muassa rakastavasti huutanut ratin takaa kaverini minua kaksi vuotta vanhemmalle pikkuveljelle uhkauksia nyrkillä mahaan lyömisestä, kun tämä halusi tuulettaa autoa ja ikkunoiden ollessa takalukossa, tämä sankari avasi liikkuvassa autossa oven. Muuten en pistänyt kuskina olemista pahakseni.

On niin pimeää. Lumikaan ei pysynyt.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti