perjantai 20. marraskuuta 2015

en oo päätäin kammannut/en oo peilannutkaan


Oli Rajakatseen 20-vuotissynttäreiden juhlapeli. Etukäteen vähän jännitti useampi asia. Kuten se, jäätyykö hengiltä marraskuisessa metsässä tai miltä tuntuu, kun puolitoista tuntia pelin alkamisen jälkeen on jo säkkipimeää. Ei jäätynyt ja pimeän laskeutumisen jälkeen pelaaminen on äärimmäisen hieno lisäelementti. Peli itsessään pääsi henkilökohtaisella listallani parhaaksi tähänastisista kaiken sen elokuvallisuuden vuoksi. Tapahtui kuin vahingossa hieno draaman kaari useammalla eri tasolla.

Rakastan Rajakatseessa sitä, että pelaaminen on pitkäjänteistä ja hahmokehitys hidasta. Yhtenä esimerkkinä tällä kertaa tapahtui pienimuotoinen käännekohta, jota on pohjustettu hahmojen välillä kaksi vuotta. Eli ne puhuivat toisilleen enemmän kuin kaksi lausetta. Haha. Katsotaan, jos seuraava kiintopiste olisi taas kolmen vuoden päässä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti