torstai 10. syyskuuta 2015

hetki ennen myrskyä


Hän vilkaisi taivaalle, huokaisi ja nosti vielä yhden hangollisen heinää suovaan. Koko taivaan peittäneet tummat pilvet roikkuivat raskaina, valmiina kastelemaan kaiken ja kaikki pelloilla. Nainen katseli, kun muut lähtivät jo takaisin kylää kohden ja kiipesi sitten laakealle kivelle hetkeksi istahtamaan. Ilma oli lähes tukahduttavan lämmin, eikä edes tuulenvirettä tuntunut iholla. Hetkeksi nainen jäi omiin ajatuksiinsa, kunnes ensimmäinen, vielä kaukana oleva jyrähdys, havahdutti hänet. Hän suoristi vartensa, luisui kivenlohkareelta alas ja heinähanko kädessään lähti puolijuoksua karkuun ensimmäisiä sadepisaroita.

--

Olen ehkä oppinut piirtämään täysin digitaalisesti. Uuteen välilehteen avaamalla saa täysikokoiseksi.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti