maanantai 11. maaliskuuta 2013

piraijoita uniin

Katsoin eilen Piranhan. Oli paska leffa, kuten oli jo ennalta tiedettävissä.

Silti se tuli uniin. Viime yönä olin perheeni kanssa automatkalla ja otimme liftaritytön kyytiin. Juttelimme mukavia ja pääsimme laivaan. Keskellä merta piraijat tulivat ja laiva upposi ja kaikki hukkuivat. Minä en hukkunut, minä selvisin mereltä rantaan ja itkin rantahiekassa. Jouduin laitokseen, minua solvattiin nistiksi ja kohdeltiin kaltoin. Psykologini lähti sukeltamaan kanssani ja hain vetisestä hytistäni vaatteita ja gameboyn pokemonpelit. Näin kuolleen isäni. Hän kertoi rakastavansa minua. Karkasin laitoksesta ja soitin ystävälleni, että en halua elää. Haluan kadota mereen, kuten kaikki muutkin.

Puoli vuorokautta myöhemmin en ole vieläkään päässyt unesta irti.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti